Nyt kun suurin osa joulukorteistamme on toivon mukaan mennyt jo perille, uskallan laitella tännekin muutaman kuvan. Tänä vuonna olin kerrankin ajoissa joulukorttien kanssa. Lasten synnyttyä olemme teettäneet joka vuosi kortit lasten kuvista, ja enpä näe tälle hyväksi todetulle perinteelle loppua ihan heti. Moniin kauempana, tai kaikkiin lähelläkään, asuviin sukulaisiin ja ystäviin ei tule pidettyä tarpeeksi yhteyttä, joten on mukava muistaa heitä edes sen kerran vuodessa kortilla.
Kolmisen viikkoa sitten maa oli sopivasti lumessa sen yhden päivän ajan, ja päivä sattui vielä olemaan sunnuntai, joten sain miehenkin apuvoimiin. En halunnut kuvista stressiä, vaan halusin päästä mahdollisimman helpolla ilman kotistudion stailausta ja rekvisiittojen asettelua tai lasten vaatteiden miettimistä. Niinpä päädyin tänä vuonna ulkokuviin.
Siispä lapsille tupsulakit ja Pompin haalarit päälle (no myönnettäköön, että sen verran tuli vaatteita mietittyä, että tiedostin heillä olevan yhteensopivat, kuvauskelpoiset ulkoiluvaatteet olemassa), mies vetämään kumpaakin omalla pulkalla ja pulkan pysähdyttyä napsin nauravista lapsista lähikuvia luonnon (kauniin rivaripihan) lumitaustalla. Päätinpä vielä helpottaa tehtävääni ottamalla kummastakin lapsesta kuvia erikseen, enkä edes yrittänyt saada heitä samaan kuvaan. Näin helpotin kuvien valintaa, löysin molemmista kivat kuvat, valitsin tällä kertaa Vistaprintiltä (postissa tuli houkutteleva alekuponki) sopivan korttipohjan ja valitsin niihin haluamamme tekstit.
Hieman jännitti, saapuvatko kortit ajoissa tai nettikeskusteluja luettuani, saapuvatko ne ylipäätään ollenkaan, mutta hienosti saapuivat kotiovelle luvattuna päivänä. Korttien laatu on mitä mainioin, ja kuvat juuri niin hyviä, kuin voi minun kuvaustaidoillani odottaa. Lapset nyt ovat kuvissa söpöjä kuin mitkä, joten ilohan näitä oli lähetellä ystäville ja sukulaisille.
Minkäslaisia joulukortteja sinä lähetit tänä jouluna? :)
Tässäpä vielä linkki meidän vuoden takaisiin joulukorttikuvauksiin (klik!).
