Tuunattu mekko

Tänään aamupäivällä saimme mammaystäviä lapsineen meille leikkimään, 

laulamaan ja kahvittelemaan. On niin mukava saada vähän vaihtelua 

arkeen ja nähdä ystäviä nyt, kun kerhotkin ovat siirtyneet kesätauolle.  :)

Sunnuntaina olimme viettämässä tältä erää viimeistä hellepäivää

mummulassa. Lapset olivat aivan innoissaan, kun saivat juoksennella

paljain varpain pitkin pihaa. Oma iso piha on ehdottomasti yksi 

ihanimmista asioista, joita odotan uudessa kodissa. Olen kyllästynyt 

siihen, että aina on lähdettävä johonkin puistoon ulkoilemaan. 

Meidän rivitalon taka- tai etupihalla kun ei yhtään innosta ulkoilla.

Kirpputorille vaatteita viedessäni otin yhden mekkoni talteen. Vanha Vero 

Modan mekko on turhan lyhyt edes legginssien kanssa käytettäväksi, joten 

se on ollut vain muutaman kerran käytössä joskus pari vuotta sitten. 

Mielessä oli, että voisin tehdä siitä tytölle pienellä vaivalla kivan mekon. 

Yhtenä iltana ryhdyin tuumasta toimeen ja siinäpä ei kauaa mennytkään, 

kun leikkelin mekosta sopivat palat ja ompelin yhteen. Kankaasta tuli vielä 

pienet shortsit mekon alla pidettäväksi (vilahtavat alla olevassa kuvassa). 

Tyttö tepsutteli mummulassa niin sievänä uudessa mekossaan.

Tässäpä vielä kankaan palaset, joista mekko syntyi...

...ja tässä mekko ennen tuunausta. Mekosta tuli alkuperäisen mekon

täysi kopio, mutta vain minikokoisena.

Vesi oli jo lämmennyt pienessä järvessä yli 20 asteiseksi, joten uimaan 
oli päästävä. Poika viihtyi vedessä jo melko pitkään, vaikka vähän arka 
veden kanssa vielä onkin. Tyttökin halusi kovasti päästä veteen, mutta 
pienoinen paniikki meinasi iskeä, kun pappa laski pieniä varpaita kylmältä 
tuntuvaan veteen. Tyttö tyytyi sitten lähinnä heittelemään lapiota ja 
ämpäriä rannalta uudelleen ja uudelleen veteen papan nostettavaksi.

Tytön suloinen uimapuku on Kappahlista. Pojan uimahousut ovat samat,

jotka hänellä oli ja kaksi vuotta sitten, tytön ikäisenä. :D Hyvin mahtuvat
vielä, mutta täytyisi kyllä jotkut vähän miehekkäämmät uikkarit hankkia.

Miehen kanssa ehdimme uimaan vasta iltapäivällä, kun odottelimme 
rantasaunan lämpiämistä. Siinä vaiheessa satoi jo rankasti ja salamat 
välähtelivät taivaalla, mutta toipahan vähän lisäjännitystä talviturkkien 
heittoon. On se kyllä aina yhtä ihanaa pulahtaa raikkaaseen järviveteen!

Uusia hellepäiviä odotellessa!