Parisuhteen hoitoa ja raksajuttuja

Meillä olikin viime viikolla vähän erilainen perjantai miehen kanssa. Miehen työpaikalla oli vuosijuhlat ja saimme pitkästä aikaa kunnolla parisuhdeaikaa. Menimme työporukan kanssa syömään herkullisen kolmen ruokalajin illallisen ja illan päätteeksi saimme vielä aikamoisen musiikillisen elämyksen, kun bändi pääsi lavalle. Musiikki ei ehkä ollut ihan meidän makuumme, mutta hauskahan sitä menoa ja meininkiä oli hetki katsella ja kuunnella.

Me taisimme lähteä pois siinä vaiheessa, kun monet vasta pääsivät vauhtiin, mutta emme suinkaan suunnanneet kotia kohti. Äitini oli tullut lapsia hoitamaan ja hän määräsi meidät yöksi hotelliin. Me teimme kiltisti työtä käskettyä, vaikka vähän jännitti olla ensimmäistä kertaa yö erossa pikkupoitsusta. Hän täyttää kuitenkin jo vajaan kuukauden päästä vuoden, joten tiesin hänen pärjäävän mummun kanssa vallan mainiosti. Poika ei ole saanut tippaakaan korviketta, niin kuin eivät nuo isommatkaan lapset, joten periaatteen naisena en edes harkinnut hankkivani sellaista nytkään. Mieluummin pumppasin säälittäviä puolen desin satseja useampana päivänä talteen, niin nihkeää kuin se olikin. Hyvin oli poika nukahtanut illalla puuron jälkeen maidon kanssa ja yöllä sekä aamullakin oli tutun makuinen maito maistunut pullosta. Päivällä kotiin saavuttuamme minä olin vähintään yhtä iloinen jälleennäkemisestämme kuin poika. Kun normaalisti imetän illan ja aamun lisäksi monta kertaa yössä, niin olo oli vähintäänkin tukala. Onneksi poika tulikin heti tissille ja nautiskeli oikein pitkän kaavan mukaan. Nyt täytyykin aloittaa pojalle imetyksen ohella lehmänmaitotreenit, niin mahdollinen seuraava kerta menee vielä kivuttomammin.

 

Ilta oli kyllä kokonaisuudessaan oikein mukava. Ruoka oli todella hyvää ja seura oli tietysti mitä parhain. <3 On se vain mukava päästä oman kullan kanssa rauhassa viettämään iltaa (ja yötä ;)) ja unohtaa hetkeksi kaikki arkiset jutut ja lapsetkin. Nukuin hotellissa paremmin kuin aikoihin. En herännyt yön aikana kertaakaan ja nukuin jopa puoli yhdeksään asti aamulla. Joku lapsista kun on herännyt jo useamman kuukauden joka ikinen aamu kuudelta (ja siihen yöheräilyt päälle), niin olipas aika virkistävää nukkua välillä myöhempään. Ja miten piristävää onkaan pukeutua välillä hienommin. Mieskin oli niin komeana pikkutakissaan. Ai että! Otimme oikein yhteiskuviakin minusta ja miehestä ennen juhlaa, mutta niin tyytyväinen kuin olinkin asuuni, niin kuviin en kuitenkaan ollut tyytyväinen, joten ne jäävät nyt valitettavasti julkaisematta. :D

Postauksen kuvitus on nyt sitten tällä kertaa kodinhoitohuoneesta. Tykkään tosi paljon tuosta valkoisen ja kauniin ruskean yhdistelmästä.

Mukavaa uutta viikkoa!