Palmikkopipo Hile-langasta

Joku ehkä muistaa neulekaulahuivin (klik), jonka kudoin viime talvena. Minulla oli tuota samaa vaalenapunaista Novitan Hile-lankaa vielä jemmassa ja kudoin kaulahuivin kaveriksi palmikkopipon. Nätti ja helppo pipon ohje löytyi With Sweet Rhythm -blogista (klik). Aloitussilmukoita tein vähän enemmän, kun piposta tuntui tulevan turhan pieni. Puikkoni taisivat olla liian ohuet langan paksuuteen nähden. Muuten noudatin ohjeita ja piposta tuli juuri sopivan kokoinen ja kaunis. :)

Nyt kun vielä tulisi sitä pakkasta niin pääsisi pipoa paremmin käyttämään. Vaikka minua ei kyllä yhtään haittaisi, vaikka nuo lumet tuosta sulaisivat ja tulisi jo täysi kevät! Jos nämä säät jatkuvat, niin eipä sitä lunta enää kohta olekaan. Tuleehan niitä pakkasia ja piposäitä taas seuraavana talvena. :)

POMPdeLUX kevät

Pomp de Luxin uusi kevätmallisto on juuri ilmestynyt ja pääsin perjantaina

hypistelemään vaatteita ystäväni luo kotikutsuille. Ostoslista meni jälleen aikalailla uusiksi siitä, mitä olin kotona kuvastoa selaillut, mutta eipä se mitään. Parempi vain, kun ostoslista supistui hieman. Pompin alet ovat yleensä niin hyvät, että sieltä sitten lisää, jos tarvetta on. :)

Tytölle tilasin yhden mekon, tunikan, jumpsuitin ja uimapuvun. Veikkaan, että Emerald-mekosta tulee yksi kevään malliston suosikeista. Ainakin perjantain kutsuilla sitä tilattiin hyvin kiitettävästi. Tytölle siis tämä mekko ja värinä Rose.

 Samaa kaunista Emerald-mallia otin myös valkoisen tunikan.

 Olisin halunnut tytölle kauniit kukkakuosiset pussihousut, mutta mieleisiä ei löytynyt, joten päädyin huippusöpöön jumpsuittiin!

Voiko pienelle tyttöselle enää paljon suloisempaa uimapukua olla?!

 

Pojalle lähti tilaukseen perus t-paita kesäksi ja jälleen yksi vaarinpaita, tällä kertaa ihanan

mintun värisenä!

Tykkään kyllä niin kovasti näistä Pomp de Luxin vaatteista ja tästä kotikutsukonseptista! Itse inhoan vaatekaupoissa pyörimistä (ja ylipäätään missään kaupoissa), mutta toisaalta nettikaupoista ei läheskään aina saa kovin selkeää kuvaa vaatteiden materiaalista, väristä ja kuviosta. Miten mukava vaihtoehto onkaan kokoontua kotikutsuille ihastelemaan lastenvaatteita yhdessä ystävien kanssa! Siinä hujahtaa useampi tunti upeassa seurassa ja lisänä vielä illan emännän loihtimat herkulliset kahvipöydän tarjoilut. :)

Kaikki kuvat on lainattu Pomp de Luxin sivuilta.

Nyt suuntaamme lasten kanssa yhdistetylle hiihto-, pulkkamäki-, eväsretkelle tuonne auringonpaisteeseen. :)

Keväisiä tulppaaneja

Sain viikonloppuna kaivattua omaa aikaa, kun mies ja lapset lähtivät kokonaiseksi vuorokaudeksi mummulaan. Kyllä oli ihana nukkua yksi yö kunnolla ja touhuilla kotona omia juttuja. Pari käsityötä sain valmiiksi ja jopa ruuan laitto ja kaappien siivoilu oli mukavaa, kun sen sai tehdä ilman häiriöitä. :)

Kauniit tulppaanit tuovat ihanan keväisen tuulahduksen kotiin. Miten voikaan noin pienestä asiasta, kuin itse ostetusta kukkakimpusta saada niin hyvän mielen. :)

Sain viimein ostettua kehykset Poster Misteriltä yhteistyössä saatuun kevätesikko-julisteeseen. Seinälle asti taulu ei taida täällä vuokra-asunnossa päästä, mutta hyvältähän tuo näyttää tuossa seinään nojaillessakin. Sievä pieni puinen kiulu on pappani tekemä.

Tulppaanien tuoksuista viikkoa!

Odotuskuulumisia

Raskauskuulumisia ajattelin välillä kirjoitella, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan. Niin kuin aiemmin kerroin, tämän kolmannen lapsen odotus  on sujunut oireiltaan hyvin samalla tyylillä, kuin pojan ja tytönkin odotus. Yhden asian jätin tosin aiemmassa postauksessa mainitsematta. Raskausviikolla 15 sain neuvolassa kuulla verikokeiden tulokset ja niistä ilmenikin aikamoinen yllätys, eikä mikään iloinen sellainen. Tuloksien mukaan olin sairastanut ihan vasta, siis alkuraskaudessa, parvorokon, joka saattaa aiheuttaa keskenmenon tai anemiaa kohdussa kasvavalle vauvalle. Olin siis tietämättäni sairastanut tuon rokon täysin oireettomana. Minulla ei ollut tartunnasta mitään tietoa.

 

On todella harvinaista, että äiti sairastuu parvorokkoon juuri alkuraskaudessa, jolloin se voi olla vaaraksi vauvalle. Viikon 24 jälkeen siitä ei ole enää vaaraa. Parvorokon vasta-ainetta ei edes normaalisti oteta raskauden aikana verikokeista, yleensä vain, jos esimerkiksi äidin muilla lapsilla tai lähihpiirissä on ollut tartuntoja. Terveydenhoitaja kysyi minulta ensimmäisellä neuvolakäynnillä, haluanko tietää, onko minulla jo ollut parvorokko. Toki halusin, olenhan ollut ennen esikoisen syntymää yli viisi vuotta töissä pienten lasten parissa. Ihme onkin, etten ole sairastanut rokkoa vielä silloin, vaan juuri nyt raskaana ollessani. 

Tytön vaatteet Pompin alesta. Minun vaatteet H&M Mama.

Tiedon saatuani olin  muutaman ensimmäisen päivän varma, että raskaus menee kesken ja menetämme pienen vauvamme. Mitäs menin lääkärin kielloista huolimatta etsimään aiheesta tietoa Googlella. Infektion takia olen joutunut käymään lähes joka viikko äitiyspoliklinikalla kontrolliultrassa. Ensimmäisinä viikkoina ensimmäinen asia, mitä kysyin ultraavalta lääkäriltä oli, "onko vauva hengissä".  Tuolloin kun en vielä tuntenut vauvan liikkeitä, jotka olisivat tuoneet edes pienoisen varmistuksen, että siellä hengissä ollaan. Viikko viikolta kaikki oli kuitenkin aina hyvin, eikä mitään viitteitä anemiasta ole ollut.

 En usko, että oli sattumaa, että minulta tuo vasta-aine verikokeista testattiin. Mysteeriksi jäänee, mistä ihmeestä olen tuon tartunnan oikein saanut. Pari viikkoa sitten minulla oli viimeinen kontrollikäynti ja saamme olla todella kiitollisia, että kaikki on vauvalla hyvin. Luottavaisin mielin saan jatkaa loppukevään vauvan odotusta. <3 Ja helpottuu tämä elämäkin taas kummasti, kun ei tarvitse joka viikko hypätä siellä polilla, saati sitten keksiä lapsille hoitajaa käyntieni ajaksi. :D Vaikka upeaahan se on, että vauvan vointia on näin hyvin seurattu.

Muuten raskaus on sujunut melko hyvin. Mitä nyt etova olo iskee edelleen lähes päivittäin jossakin vaiheessa, liitoskivut vaivaavat, kiloja on tullut jonkin verran enemmän kuin aiemmissa raskauksissa näihin viikkoihin mennessä, sf-mitta huitelee jossakin yläkäyrän yläpuolella ja maha on mielestäni jo aika valtava. Ja vielä olisi noin 3kk aikaa kasvatella sitä lisää. Huoh! Näissä kuvissa mahan koko ei nyt jotenkin pääse oikeuksiinsa, on meinaan paljon isomman näköinen livenä. :D Toivottavasti en kuitenkaan mitään jättiläisvauvaa kasvata sisälläni, ja kai niistä kiloistakin taas eroon pääsee sitten, kun sen aika on. Onneksi kevät tekee pian tuloaan, ja valo lisääntyy samaa tahtia mahan kasvun ja kaikkien muiden loppuraskauden vaivojen kanssa. Itselleni ainakin tuo valo antaa hurjan paljon iloa ja energisyyttä tähän arjen pyöritykseen raskauden ja raksan keskellä. :) 


Iloista viikonlopun jatkoa!

Runebergin päivänä

Meillä oli oikein mukava Runebergin päivän aamu, kun saimme mammaystäviä lapsineen meille kahvittelemaan, leikkimään ja jutustelemaan syntyjä syviä. On se vain mukava saada ystäviä kylään! Silloin on myös hyvä syy leipoa jotakin hyvää ja pakottaa itsensä siivoamaan kotia siistimpään kuosiin. Vaikka eipä meillä ole ennenkään kyllä leipomiseen mitään syitä kaivattu. Runebergin torttujakin leivoin nyt jo kolmannen kerran tänä vuonna. :D Siivouksesta, lähinnä siitä imuroinnista, sen sijaan yritän laistaa vähän liiankin usein. Milloinkahan siitä oppisi edes vähän tykkäämään? Hyväksi havaittu torttujen ohje löytyy blogistani täältä (klik).  

Suolaiseksi tein mehevää tonnikalapiirakkaa, jota en ole taas hetkeen tehnytkään. Samalla helpolla ohjeella olen leiponut myös kinkkupiirakkaa vähän vain täyteaineita vaihdellen. Piirakan pohjan salaisuus on kermaviilissä. Siinä ei siis ole ollenkaan voita. Oikeaa terveysherkkua siis! ;) Piirakasta en ehtinyt ottaa kuvaa ennen kuin vasta kahvittelun jälkeen, mutta eipä sen ulkonäössä mitään ihmeellistä olekaan. Maku sen sijaan on oikein maukas!

 

Mehevä piirakka

Pohja:

1prk (200g) kermaviiliä

1 kananmuna

2,5dl vehnäjauhoja

2tl leivinjauhetta

Täyte:

180-200g (1prk) maustettua tuorejuustoa esim. Viola

0,5dl kermaa

3 kananmunaa 

150g juustoraastetta

Purkki tonnikalaa/kinkkusuikaleita/paistettua kanaa tms.

Maun mukaan tomaattia, ananasta, paprikaa, mausteita

Sekoita kaikki pohjan ainekset keskenään (leivinjauhe aina ensin jauhojen sekaan) ja levitä taikina voidellun ja jauhotetun piirakkavuoan pohjalle. Sekoita kaikki täytteen ainekset sekaisin ja levitä pohjan päälle. Paista 200 asteessa noin 40minuuttia. Laita paiston loppuvaiheessa leivinpaperi piirakan päälle, jos pinta tummuu liikaa. 

Kinkkupiirakan täytteeseen olen usein laittanut pippurituorejuustoa ja ananasta. Tonnikalaversioon taas aurinkokuivatun tomaatin makuista tuorejuustoa. Täytteeseen voi hyvin käyttää omaa mielikuvitustaan ja heittää sekaan sellaisia makuja, jotka ovat itselle mieluisia.

 

Nyt toivottelen teille oikein maukasta ja mukavaa Runeberginpäivää!

Vanhan kaakeliuunin ja puuhellan muuraus osa 2

Muurarit tekivätkin niin pitkää päivää, että jo tänä aamuna oli homma heidän osaltaan valmista! Kyllä oli hienoa mennä aamupäivällä lasten kanssa talolle ihastelemaan valmista työtä. Tässäpä siis lopputulos!

Sittenpä näitä miehen iltaisin ottamia kuvia eri työvaiheista tältä viikolta.

Muurarit ja valmis puuhella. www.uuninmuuraaja.fi

Kaakeliuunista tuli mielestäni hyvin kaunis. Alkuperäisellä uunillahan oli mittaa yli kolme metriä, joten tason yläpuolella olevasta osasta jouduttiin jättämään kaakelikerros pois ja ylimmäisen sileän kerroksen kaakeleitakin jouduttiin lyhentämään. Yläosa on kuitenkin kapeampi ja korkeampi, kuin alaosa, joten lopputulos ei näytä ollenkaan pahalta. 

 

Piipun muurin ja puuhellan rappaukset maalaamme valkoiseksi. Vaihtoehtoisia maaleja ovat liitumaali, kalkkimaali tai pellavaöljymaali. Nuohousluukut täytyy vielä vaihtaa keskenään saman värisisiksi. Luulen, että valitsemme nuo niklatut luukut, vaikka toisaalta musta sopisi uunin luukkuihin hyvin.

Puuhellassa on myös paljon kauniita muotoja ja yksityiskohtia. Huuvasta tuli todella hieno ja sen siro profiili sopii hyvin kokonaisuuteen.

On varmasti sanomattakin selvää, että olemme hyvin tyytyväisiä muurareiden työhön! :)

Vanhan kaakeliuunin ja puuhellan muuraus osa 1

Nyt kuulkaas talolla tapahtuu jotakin hienoa! Muurarit alkoivat maanantaina muurata vanhaa kaakeliuunia sekä Högfors nro 5 -puuhellaa paikoilleen. Vanhan kaakeliuunin muuraaminen on hidasta ja tarkkaa puuhaa. Päivässä muurataan yleensä vain yksi kaakelikerros, joten ihan hetkessä ei valmista tulekaan. Muuraajan omat sivut löydät täältä (klik).

Kaakeliuunin luukut näyttävät kuin uusilta käsittelyn jälkeen. Luukut olivat vuorokauden sitruunahappoliuoksessa, joka poisti niistä ruosteen. Sen jälkeen mies käsitteli ne vielä liesimustalla sekä kiillotti harjalla ja tässä tulos! 

 

Tästä postauksesta (klik) näet, miltä kaakeliuuni tulee näyttämään valmiina.

 Tässä pisteessä ollaan tällä hetkellä. Alla olevista kuvista saa hieman käsitystä siitä, miten kaakeliuuni ja puuhella sijoittuvat. Kaakeliuuni on siis olohuoneen puolella ja puuhella ruokahuoneen ja keittiön puolella. 

Laittelen luultavasti ensi viikonloppuna seuraavan postauksen muurauksesta ja parin viikon päästä pitäisikin sitten olla jo valmista. :)

Villoja, villoja!

Yksi tärkeä etappi on taas takana, kun saimme sunnuntaina villat alakerran lattioihin sekä välipohjaan. Mies teki villojen puhallusta edeltävät viikot entistäkin pidempää päivää talolla. Hän sai onneksi vielä viime hetkellä apujoukkoja hommiin, ja kun yötä myöten paiski töitä, niin kaikki putket ja piuhat saatiin asennettua sekä talo tyhjennettyä kaikista irtotavaroista ennen villojen tuloa. Suuret kiitokset kaikille avusta!

 

 Villojen puhalluksella oli kiire sen takia, että taloon täytyi saada lämpöasteita muurareita varten. He ovatkin ahertaneett maanantaista lähtien vanhan kaakeliuunin sekä puuhellan parissa. Ihanaa saada jotakin todella näkyvää valmiiksi myös sisällä!

Villoista ei nyt kummoisia kuvia ehditty ottamaan, koska lähes koko alakerran lattioihin oli laitettava väliaikaiset vanerit muurareiden työskentelyä varten. Aikamoista pöperöä!

 Nyt kun tämä alkuvuoden rutistus on takana, niin saamme varmasti pitää miestä vähän enemmän taas kotonakin. Välillä on pakko painaa pitkää päivää levon ja yöunienkin kustannuksella, mutta ei se pidemmän päälle ole mikään varteenotettava ratkaisu. Täytyy osata pitää vähän taukoa rakentamisesta ja levätä silloin, kun sille on selvästi tarvetta. Onneksi nyt talolla työt edistyvät, vaikkei mies siellä joka ilta olisikaan. Laittelen muuraustöistä postauksia seuraavien päivien ja viikkojen aikana. :)

Ajatuksia uudesta vuodesta

Hengissä ollaan, vaikka blogin joululoma onkin kestänyt useamman viikon. :) Joulun vietimme rennosti sukulaisten parissa, mutta jo loppuvuodesta palasimme takaisin kotiin ja arkeen. Mies piti joulunpyhien jälkeen talvilomiaan ja käytti ne hyvin kiitettävästi talolla ahertaen. Tämä alkuvuosi onkin nyt hyvin kiireistä aikaa, kun olemme sopineet muurarin tulosta puolen kuun jälkeen. Siihen mennessä täytyy olla villat puhallettuna ja ennen kuin villojen puhallus on mahdollista, on vielä monenmoista hommaa. Tehtävälista onneksi lyhenee päivä päivältä, mutta sunnuntaitkin ovat välillä kyllä muuttuneet työpäiviksi, jotta kaikki saadaan ajoissa valmiiksi. Reilun viikon päästä pitäisi onneksi villojen olla lattiassa ja mieskin saa ehkä viettää muutaman lepoillan meidän kanssamme kotona.

 Tämä vuosi tulee kyllä olemaan monellakin tavalla hyvin ainutlaatuinen meidän elämässämme. Saamme toivottavasti vihdoin kauan haaveilemamme talon siihen kuntoon, että pääsemme muuttamaan alakertaan. Saamme olla jälleen koko perhe illat saman katon alla, vaikka rakentaminen jatkuukin. Lasten ei tarvitse joka päivä heiluttaa isille, kun tämä lähtee meidän kotia rakentamaan. Eikä heidän tarvitse joka välissä kysellä, missä isi on ja saada aina vastaukseksi töissä, talolla tai rautakaupassa. 

 

   Ainutlaatuista ja niin ihanaa on myös uuden perheenjäsenen syntyminen keväällä. Vauva saa nyt tyytyä asumaan ensimmäiset kuukautensa nykyisessä asunnossamme, vaikka kovasti oli toiveissa, että pääsisimme muuttamaan ennen uutta tulokasta. Olen jo kerännyt ja pessyt meidän tyttösen vanhat vaatteet koossa 50-74, koska ne lähtevät ensi viikolla kirpputorille. Fiksuimmat ehkä jo päättelivät, kumpaa sukupuolta meille on luvattu. Minä kun en ole koskaan oikein osannut pitää näitä iloisia asioita salaisuutena. :)

Pojan paita Pomp de Lux.

Seuraavaa puolta vuotta odotan vähän kauhuissani, mutta myös innokkaan jännittynein mielin. Tämä raksalesken arki ei kyllä ole mitään ihanaa, varsinkin, kun sitä on kestänyt jo yli 1,5 vuotta. Päivääkään en enää jaksaisi, mutta silti jaksan, kun on pakko. Onneksi tässä kevään mittaan on monia mukavia juttuja, joita odottaa: lasten synttärit, vauvan syntymä ja kesän tulo. Ja sitten jonakin kauniina päivänä muutto omaan kotiin.

 

 Bloginkin päänmenoksi olen jotakin uutta suunnitellut. Jo pidemmän aikaa on tuo blogin nimi tuntunut tosi hölmöltä, eihän se kuvaa blogiani ollenkaan. Olenkin miettinyt, että kunhan pääsemme uuteen kotiin, niin blogin nimi menee vaihtoon. Blogin osoite pysyy samana, koska haluan vanhojen postausten säilyvän, mutta bannerin nimi tulee mitä luultavimmin vaihtumaan vähän osuvammaksi. Uusi nimi on ollut jo pitkään tiedossa, katsotaan, tuntuuko se edelleen hyvältä sitten, kun vaihto tulee ajankohtaiseksi.

Muuten blogi pysyy varmasti hyvin samanlaisena, kuin ennenkin. Postailen silloin, kun jaksan ja ehdin, ja kun sopivia aiheita tulee vastaan. Tässä kevään mittaan rakennuspostauksia tulee toivottavasti tiheämpään tahtiin ja muuton jälkeen saa taas kuvailla sisustustakin enemmän (ja pyytää teiltä hyviä vinkkejä sisustuksen pulmakohtiin). Varmaan tästä raskaudestakin saisi jonkun postauksen aikaiseksi ja tietenkin sitten vauvasta, kun sen aika on. Käsityöt ovat tämän raskauden tuoman väsymyksen takia jääneet aivan minimiin. Toivon todella, että kevät tuo taas uuden käsityöinnostuksen tullessaan.

Tytön paita ja housut Pomp de Lux.

 

Postauksen kuvat eivät nyt liity tekstiin oikein mitenkään, mutta hällä väliä! En ole saanut aikaiseksi mitään hienoja kollaaseja viime vuodesta, eikä noita joulukuviakaan enää tänne viitsi laitella. Niinpä kuvituksena lasten touhuiluja uusien joululahjojen parissa tällä viikolla.

Kiitos teille ihanille ja uskollisille lukijoille viime vuodesta ja toivottavasti viihdytte matkassa myös tämän uuden vuoden! Tervetuloa myös teille lukuisille uusille lukijoille! <3