Meillä asustaa pieni tutkija, ikää kohta 8,5kk. Tyttö on ollut yhtä
nopea liikkeelle lähtijä kuin veljensäkin. Joissakin taidoissa jopa edellä
poikaa. Vai olikos se niin, ettei lapsia saanut vertailla? :) No, joka
tapauksessa ryömiminen on jo vaihtunut lähes kokonaan konttaamiseen,
kun tyttö on huomannut, että siten pääsee vieläkin vikkelämmin.
nopea liikkeelle lähtijä kuin veljensäkin. Joissakin taidoissa jopa edellä
poikaa. Vai olikos se niin, ettei lapsia saanut vertailla? :) No, joka
tapauksessa ryömiminen on jo vaihtunut lähes kokonaan konttaamiseen,
kun tyttö on huomannut, että siten pääsee vieläkin vikkelämmin.
Ihaninta on, kun tyttö kuulee oven käyvän ja tajuaa isin tulevan
töistä. Tyttö konttii nopeasti ovea kohti aivan isin jalkojen juureen,
hymyilee suloisinta hymyään ja odottaa, että isi ottaa syliin. <3
Istumaan tyttö osaa nousta jo ihan itse. Tätä hommaa
harjoitellaan vähän liian usein varsinkin nukkumaan mennessä.
Tyttö on äidin, isin ja veljen hyväntuulinen hymytyttö. Omat lelut
eivät kiinnosta juuri yhtään, mutta veljen lelut sitten sitäkin enemmän.
Sylissä tyttö ei kauaa viihdy, kun on koko ajan touhuttava jotakin.
Toinen nukahtamista hankaloittava taito on polvilleen ja
seisomaan nouseminen. Äitiä vasten on niin mukava nousta ja
ruveta samalla kovalla äänellä jutustelmaan "tää tää tää,
vää vää vää". Ja seisomaan täytyy nousta ihan joka välissä. On niin
mielenkiintoista, kun pääsee tutkimaan aivan uusia paikkoja!
Tyttö nukkuu pääasiassa kahdet päiväunet, joskus vielä
kolmannetkin. Yhtenä päivänä mentiin yksillä unilla, kun ei millään
nukahtanut vaunuihin toisille unille. Kiinteitä tyttö syö tosi hyvin ja
rinnalle rauhoittuminen meinaakin päiväsaikaan olla välillä tosi
vaikeaa. Korvike meillä ei ole käytössä ollenkaan. Kaikki keinot on
täytynyt ottaa käyttöön, että saisin tarpeeksi maitoa menemään.
Yöllä kyllä sitten maito maistuu vähän liiankin hyvin.
Tyttö nukkuu pääasiassa kahdet päiväunet, joskus vielä
kolmannetkin. Yhtenä päivänä mentiin yksillä unilla, kun ei millään
nukahtanut vaunuihin toisille unille. Kiinteitä tyttö syö tosi hyvin ja
rinnalle rauhoittuminen meinaakin päiväsaikaan olla välillä tosi
vaikeaa. Korvike meillä ei ole käytössä ollenkaan. Kaikki keinot on
täytynyt ottaa käyttöön, että saisin tarpeeksi maitoa menemään.
Yöllä kyllä sitten maito maistuu vähän liiankin hyvin.
 |
| Äidin vanha My Little Pony saa kyytiä |
Meidän yöt ovatkin sitten melko mielenkiintoisia. Tyttö nukkui
pari ensimmäistä kuukautta hienosti parilla heräämisellä ja
imetyksellä, kunnes tuli pieni nuha ja tyttö rupesi heräilemään
useammin. Sitten kävi niin kuin pojankin kanssa aikoinaan, että
rupesin unissani tarjoamaan jokaiseen pieneen äännähdykseen maitoa,
ettei vauva herättäisi muuta perhettä, ja siinähän sitä sitten oltiinkin.
Pahimmillaan tyttö on huudellut unissaan tunnin välein ja yleensä
vain tutti tai äidin maitopalvelu auttaa rauhoittumaan. Nyt on taas
ollut vähän rauhallispia öitä, mutta kyllä kai sitä pitäisi jaksaa
jotakin tehdä noiden öiden parantumiseksi. Omaan sänkyyn kokeilua
tai yövieroitusta ehkäpä, mutta siinä tapauksessa täytyisi kyllä
saada sitä maitoa menemään päivällä paljon enemmän. Poika
nukkui meidän välissä vielä yli vuoden ikäisenä ja imetin öisin
sen 5-10 kertaa. Vielä on siis toivoa, että saataisiin tytön
yösyömiset lopetettua edes vähän aiemmin. :D
 |
| Tytön housut Newbie, body myös Kappahlista |
Otan toki mielelläni vinkkejä vastaan noihin öihin liittyen!
Mikään unikoulu, jossa lapsi jätetään yksin itkemään sänkyynsä
ei tule kysymykseen, mutta lempeät keinot ovat tervetulleita. :)
ei tule kysymykseen, mutta lempeät keinot ovat tervetulleita. :)
Meillä oli lähes samanlaista kuopuksen kanssa. Joka inahdukseen tarjosin maitoa ja äkkiähän ne vauvat siihen palveluun tottuvat. Meillä pidettiin tassuttelu-unikoulu tytön ollessa n.11kk. Eli nukutettiin omaan sänkyyn ilman maitoa (oli aiemmin nukahtanut rinnalle olohuoneessa, josta kannettu omaan sänkyyn). Eli luettiin iltarukous ja laitettiin tyttö omaan sänkyyn. Ihan pieniin inahduksiin ei reagoitu (oltiin samassa huoneessa), mutta kun itku tuli, tassuteltiin ja siliteltiin. Jos oikein kovasti itki, otettiin syliin rauhoittumaan ja siitä takaisin omaan sänkyyn. Samoin myös yöllä. Meillä tassuttelun hoiti isi, koska minä en siihen pysty. Ensimmäisenä yönä itkeskeli/kitisi noin 40 min, josta selvittiin tassuttelulla, toisena enää 7 min ja siitä asti nukkunut hyvin. Edelleen välillä täytyy rauhoitella yöllä, mutta nyt jo nukahtaa itsekseen, eikä äidin tai isin tarvitse olla samassa huoneessa.
VastaaPoistaLohduttavaa kuulla, etten ole ainut äiti, joka tarjoaa maitoa yöllä joka välissä. :D Mukava kuulla teidän kokemuksia. :)
PoistaMeillä myös mies nukkui aikoinaan pojan kanssa 3 yötä, kun yösyötöistä yritettiin luopua, mutta poika huusi noiden kolmen yön jälkeen vielä ainakin toiset kolme minun kanssani. Sinnikkyyttä se vaati, mutta yösyötöistä päästiin! :) Poika jatkoi tuolloin vielä uniaan meidän vieressä, koska en halunnut samalla kertaa lopettaa yöimetyksiä ja laittaa poikaa omaan sänkyyn, ettei tulisi liikaa muutoksia kerralla. Poika heräili joka yö monta kertaa aina 2-vuotiaaksi asti, mutta sen jälkeen onkin sitten nukkunut hienosti omassa sängyssä illasta aamuun.
Kunhan tuota maitoa saisi tosiaan päivällä menemään enemmän, niin uskaltaisi kokeilla vaikka tuota tassuttelua omaan sänkyyn. Jospa se maidonhajukaan ei yöllä herättäisi niin usein, kun äiti ei olisi ihan ihossa kiinni.
Mikä ihana räpsyripsi :)
VastaaPoistaMeillä on (ollut) kans sellasia välissänukkujia nää molemmat. Näpsän unet kyllä parani ku siirty omaan sänkyyn ja vielä toisen.asteen kun siirty omaan huoneeseen. Kipeenä nukkuu kyllä aina meiän välissä edelleen :)
Meillä unikoulutettiin silittämällä ja hengailemalla vieressä ja pahin huuto taltutettiin aina ottamalla syliin rauhottuun.... Eipä siihen muita jippoja oo antaa ku kärsivällisyys ja erityisesti systemaattisuus. En ite ymmärrä vauvan huudattamista. Tosin se huudatuskoulu lienee edessä kun alkaa tuttivierotus :(
Kiitos! :)
PoistaItse myös otin aikoinaan pojan aina syliin, jos kovasti huuteli, ettei pienen tarvitse turvattomana itkeä. Meillä pojan yöt ei juuri parantunut edes omassa sängyssä, joka oli kiinni meidän sängyssä :D Oppi nukkumaan täysiä öitä vasta tytön synnyttä. Onneks!
Kärsivällisyyttä tosiaan tarvittaisiin, jos meinaa homman saattaa kunnialla loppuun. En vain tiedä, riittääkö sitä juuri nyt...
Meillä pojan tuttivieroitus meni yllättävän helposti reilu 1,5-vuotiaana. Muutaman iltana itki toki, mutta ei mitenkään hirveästi (muistaakseni). Meidän vieressä nukkui vielä tuolloin, tai ainakin nukahti siihen. Oravavauvoille vietiin tutit yhdessä ja siitä poika jaksoi jutella kyllä monta viikkoa. :)
Tämä oli niin ihana postaus, juuri kuin meidän pienen herran arjesta! Menevät näköjään hyvin samaa tahtia <3 Tytöt kyllä meinaa usein mennä nopeasti kehityksessä ohi ja pojat jäävät ihmettelemään, näin varmaan käy tässäkin :) Yhdyn Remonttihiireen ja Hannaan, meillä saatiin yösyöttö samalla tavalla ohitse joko sylissä tai tassuttelemalla (molemmat kokeiltu). Tosin ihan en kaikkea tiedä isin keinoista, koska olin silloin pois. Mutta en alkanut niitä enempää kyselemään, koska se toimi jo yhdessä yössä (olin siis onnellinen). Meillä ensimmäinen muru nukkui aina meidän vieressä pienenä ja yösyötöstä vieroitus oli todella hankalaa, koska sitä ennen piti opetella nukkumaan omassa sängyssä. Silloin vuoroteltiin miehen kanssa monta kertaa yössä ja monena yönä. Vaati kyllä paljon voimia, mutta meni ohi muistaakseni 3-4 yössä. Raskasta oli, mutta sen jälkeen kaikki nukkuivat paremmin. Myös neiti, koska hän siirtyi omaan huoneeseen. Pojat ovakin nukkueet aina omassa sängyssä,päikkijä vieressä tai aamuloikoiluja lukuunottamatta. Nyt tietenkin tuo 3,5vee tulee viekkuun lähes joka yö <3
VastaaPoistaÄlä ota turhaa stressiä, jokainen vauva on yksilö ja vaativat läheisyyttä ja myös maitoa ihan eri tavoilla. Ja niin kuin sanoinkin aiemmin, minäkin jatkaisin yösyöttöjä jos poju ei haluais päivällä olla tissillä.
Kiitos Laura! <3 Teillä meni kyllä upeasti tuo pojan yövieroitus! Meilläkin oli kovasti tarkoitus opettaa tyttö nukkumaan alusta asti omassa sängyssä, kun poika nukkui aina meidän vieressä. En vain aina jaksanut imetysten jälkeen siirrellä takaisin omaan kehtoonsa, niin nyt ei ole moneen kuukauteen nukkunut muuta kuin meidän sängyssä. Oma moka!
PoistaNuo sylissä pitäminen ja silittely on kyllä eniten mun makuun, tarpeeksi lempeitä ja varmasti vähiten traumatisoivia tapoja yövieroitukseen.
Niin kuin Hannalle vastasinkin, niin pojan kanssa vieroitettiin ensin yömaidosta ja myöhemmin vasta yritettiin omaan sänkyyn, mutta varmasti järkevämpi toisin päin. Vaikeahan siinä maitobaarin vieressä on nukkua, jos baarista ei tarjoilla :D
Joo, mutta eipä tässä oikein uskalla yövieroitusta toteuttaa ennen kuin tuota maitoa alkaa menemään päivällä paremmin. Imetystä en kuitenkaan halua missään tapauksessa lopettaa, joten näillä mennään. :)
mie olen lopettanu lasten imeytksen kaikkien kolmen kohdalla viimeistään viisi kuisena. nyt tämän nuorimman kanssa oli niin huonoa tuuria jotta kaksi ja puoli kuukautta vain imetin. heti kun oon lopettanu imetyksen myös perhepeti hommat on loppunu ja lapset on siirtyny omiin huoneisiin..nyt sitten nukkuu tämä nuorinkin yönsä läpeensä. viime yönä heräämättä 11,5 tuntia ja ikää ei ole vielä kuutta kuukautta..toivottavasti teilläkin helpottaa nopeasti.
VastaaPoistaKiitos! Varmasti tuo imetys tosiaan vaikuttaa öihin. Yleensä kai ne huonoimmin nukkuvat vauvat on just imetettyjä. Teidän vauveli nukkuu kyllä upean pitkiä yöunia! Niin kuin aiemmissa vastauksissa mainitsin, niin poika rupesi vasta 2-vuotiaana nukkumaan noin pitkiä öitä. Mutta huonosti nukutuista öistä huolimatta haluan vielä imetystä jatkaa, jos vain tyttö on yhteistyöhaluinen. :)
PoistaVoi kuinka suolainen pikkuneiti!<3
VastaaPoistaKiitos Ruut! :)
PoistaSuloinen pieni tutkija <3. Kaksi isompaa lastani ovat lopettaneet päivätissittelyn noin 5 kk:n iässä ja siitä lähtien on ollut työn ja tuskan takana saada tarpeeksi maitoa lapselle. Korvike ei ole kelvannut ollenkaan. Minä ratkaisin kalsiumongelman tarjoamalla aamulla ja illalla Piltti-puurojauheesta korvikkeeseen tehtyä puuroa. Puurojauheessa oli itsessään maitojauhe ja se normaalisti kuuluisi sekoittaa veteen. Tekemällä puuron korvikkeeseen saa lapselle tuplasti tärkeää kalsiumia puuron mukana. Jännityksellä odotan miten nyt 3 kk:n ikäinen kuopus tulee käyttäytymään maidon suhteen, kun kiinteät ruoat tulevat ajankohtaiseksi.
VastaaPoistaKiitos! :) On se kyllä jännä, miten erilaisia vauvat ovat. Meillä poika söi äidinmaitoa päivät ja yöt eikä olisi saanut koskaan tarpeekseen.
PoistaVälipalaksi olenkin antanut tytölle niitä Piltin hedelmärahkoja/jogurtteja, joissa on myös kalsiumia. Noita puuroja voisi myös kokeilla. Nyt olen pumppaillut maitoa, ettei maitovarat aivan ehtyisi ja sitä maitoa olen sitten sekoitellut soseisiin ja puuroon.
Toivottavasti teidän vauveli jatkaisi maidon juontia myös päivisin vielä kiinteidenkin aloituksen jälkeen! :)
Lopetin tyttären yösyötöt hänen ollessaan 1v.5kk eli ihan vasta muutama viikko sitten... Juuri niin, joka inahdukseen tarjosin rintaa. Olisinpa tajunnut aikaisemmin lopettaa, mutta väsyneenä sitä meni sieltä mistä aita oli matalin.
VastaaPoistaNyt öisiä heräämisiä on vain 1-3, aiempaan tunnin-kahden välein heräämisiin.
Laihduin myös imetyksestä ihan hirmuisesti, ja nyt on yritettävä saada paino nousemaan.
Olen varmaan tosi huono antamaan mitään neuvoja, mutta itselle olen vannonut että jos joskus toisen lapsen saamme niin aion lopettaa yöimetyksen puolen vuoden kohdalla, viimeistään.
Voimia, ja ennenkaikkea päättäväisyyttä toivotankin sinulle Maria! :)
Kiitos Mira! <3 Vau, sinä olet jaksanut kauan yösyöttöjä. Vaikka niinhän se juuri on, että väsyneenä ei muuta jaksa, kuin vain jatkaa sama rataa. Hienoa, että yöt ovat teillä nyt parantuneet! :) Tuo on niin uskomatonta, miten toiset laihtuvat imetyksestä! Itsellä ei sitä ongelmaa ole. Molemmista lapsista paino putosi kahdessa viikossa synnytyksen jälkeen 10kg, mutta loppujen kanssa onkin sitten ollut ongelma. Pojasta sain vasta imetyksen lopettamisen jälkeen loput pari kiloa pois niin, että olin juuri "omassa painossani" ennen, kuin aloin odottaa tyttöä. Tytöstä kiloja tuli muutama enemmän ja kun ei hirveästi tule liikuttua ja makeita leipomuksia tulee syötyä, niin mihinkäs nuo kilot katoaisivat. :D
PoistaToivotaan, että sinä saat painon nousemaan ja minä laskemaan :)
Voi vitsi, ihan kuin meidän perheestä ;D meillä tyttö 9,5kk. Alusta loppuun juuri samat vaiheet, ilot ja "ongelmat". Meillä tyttö kävelee tukea vasten ja seisookin ilman tukea, energinen tapaus siis. Sen vuoksi tissittely päiväsaikaan on välillä toooosi haastavaa. Yöllä syödään 2-3x ja juurikin huonon päiväsyömisen takia, en uskallakaan ajatella luopuvani yösyötöistä. Meillä tytön unet on alkuillasta tosi katkonaisia, en tiedä mikä herättää, mutta 20.30-23.30 välillä herätään parhaimmillaan 7 kertaa. Onneksi tutin lykääminen suuhun on auttanut, mutta tuosta eteenpäin ei auta muu kuin tissi.
VastaaPoistaMielessäni oon aatellu, että nyt 10kk iässä alkaa kova piimän juonnin ja rahkojen syömisen harjottelu, jospa niiden avulla saisi nuo yösyötöt loppumaan (tulis calsiummäärä täyteen sekä nesteitä menis riittävästi). Ehkä turha toivo, mut toivossa on hyvä elää ;)
Tsemppiä sinne! T:kohtalotoveri :D
Kiitos paljon kokemustesi jakamisesta! :) Meillä ihan sama tuossakin, että ennen kahtatoista illalla tyttö heräilee superusein. Onneksi tosiaan noita hapanmaitotuotteita voi alkaa antaa jo tuossa iässä, niin ei tarttis murehtia kalsiumin saantia. Silti toivoisin kovasti, että imetyskin rupeaisi taas luistamaan päivällä ja voisi lopettaa yöimetykset. Meillä tyttö joisi vettä nokkamukista vaikka kuinka paljon, jos saisi, joten nesteiden saantia ei tarvitse juuri miettiä. :)
PoistaVoi että kun neitokainen näyttää niin suloiselta <3, ajattelin vain jättää nopeasti merkkiä, että täällä käyn. Unijuttuihin haluaisin myös kommentoida, mutta nyt ei vaan aika riitä. Tsemppiä kuitenkin!
VastaaPoistaKiitos Elma! :) Ymmärrän niin hyvin, ettei aika riitä. Tuo uniaihe, yövieroitukset sun muut on vielä sellainen aihe, että ei sitä ihan hetkessä sanoiksi osaa pukea :)
Poista