Jouluinen koti ja piparisuklaa

Laittelenpa tänne vielä viimeiset joulukuvat meidän kodista. Paljon joulunpunaista ja lisukkeena valkoista ja vihreää. Ensi jouluna saan toivon mukaan koristella joulua uudessa tuvassa. Näin taisin kirjoitella jo viime joulun alla, mutta nyt tuon toiveen pitäisi olla aika realistinen. :)

Kuusi haettiin jo viime viikolla kaupan hyllyltä. Ihan oikea kuusi se on, eikä muovikuusi, mutta mieluusti ottaisin sellaisen perinteisemmän näköisen ja (vähän harvemman) suomalaisen metsäkuusen. Ensi vuonna täytyy kyllä saada sellainen. 

 Olen tehnyt viime aikoina vähän turhan usein herkullista piparisuklaata. Alkuperäinen ohje löytyy täältä, mutta itse teen joka kerta vähän mututuntumalla ja hyvää tulee aina! Käytännössä siis tarvitsee vain sulattaa suklaata mikrossa ja sekoittaa piparinmurua sekaan ja laittaa seos joko jääpalamuotteihin tai pieniin karkkivuokiin. Suklaa jähmettyy aika nopeasti jääkaapissa tai vaikka pakastimessa, jos oikein kiire on. Itse käytin Fazerin sinistä ja kaupan pipareita. Välillä olen tehnyt tätä myös Digestive-kekseistä. Täytyisi kokeilla myös esim. minttusuklaata, joka on herkkuani. Voisin kuvitella, että Digestiven kanssa siitä tulisi aika maukas yhdistelmä. Nämä suklaat ovat helppo pieni vieminen joulun aikaan kyläillessä! :)

  Minä olen niin vanhanaikainen, että minusta on ihana antaa ja saada joulukortteja. Niitä onkin tullut roppakaupalla. Keksimme lasten kanssa laittaa vanhan kaapin oviin juuttinarut ja niihin puisilla pyykkipojilla kortit esille. Siitä kortteja on mukava ihastella. 

 

Rauhallista ja ihanaa joulua kaikille blogini lukijoille! <3

 

Juhlia ja jouluista panna cottaa

Meidän viikonloppu piti sisällään monenmoista mukavaa. Perjantai-iltana mies jätti raksahommat väliin ja menimme koko perhe seurakuntamme järjestemään lapsiperheiden joulujuhlaan. Siellä oli joululaulujen ja muutaman esityksen lisäksi ohjelmassa ongintaa, askartelua, kasvomaalausta sekä pipareiden koristelua ja tietenkin syömistä. Mukaviahan tuollaiset juhlat ovat, mutta kun meidän lasten nukkumaanmenoaika on jo heti seitsemän jälkeen, niin eipä noista iltamenoista yleensä ilman jonkin sortin itkua ja kiukkua selvitä.

Perjantaina oli myös minun syntymäpäiväni. Enpä viitsi enää tässä vaiheessa oikein pitää laskua noista kertyneistä vuosista. Ihan sopivasti niitä on, eikä vielä pahemmin aharista! ;) Synttäreitä pääsimme viettämään lauantaina oikein miehen kanssa kahdestaan, kun äitini tuli lapsia hoitamaan. Kävimme kahvilla (kumpikaan emme juo kahvia, joten se leivonnainen on meidän tapauksessa pääosassa "kahvilla" käydessä) ja katsomassa uusimman Bondin. Jotenkin muistelisin, että viimeksi olemme käyneet yhdessä elokuvissa reilu pari vuotta sitten katsomassa silloisen uusimman Bondin. :D Elokuvissa sattui olemaan myös ystäväpariskunta, joka oli myös saanut lapsosensa isovanhempien hoiviin, ja heidän kanssaan jutustelimme vielä teatterin pihassa siihen saakka, kun varpaat alkoivat jäätyä.

Sunnuntaiksi tein jälkiruuaksi jouluista panna cottaa, johon laitoin piparkakun makuista rahkaa. Ohjeen olen ottanut kinuskipäärynä-rahkan kyljestä. Nyt vaihdoin vain rahkan makua. Tämä on tosi hyvä ja helppo panna cotan ohje, josta voi tehdä vaikka minkälaisia variaatioita vaihtamalla rahkan makua. Eikä tämä ole niin mahdottoman rasvainenkaan, kun ei ole aivan kokonaan kermasta tehty. Piparkakkujen lisäksi koristeeksi olisin kaivannut jäisiä karpaloita, mutta niitä ei sattunut pakkasessa olemaan. Tässäpä ohje teillekin. :)

Piparkakku -panna cotta

2 liivatelehteä
2dl vispikermaa
2dl kevytmaitoa 
1/2dl fariinisokeria
1/2tl vaniljasokeria
1prk (200g) Valio maistettua rahkaa Piparkakku

Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan. Yhdistä kerma, maito ja fariinisokeri kattilassa. Kiehauta. Valuta liivatteista vesi. Lisää liivatteet kattilaan. Sekoita, kunnes ne sulavat. Anna jäähtyä hetkisen. Lisää vaniljasokeri ja rahka. Sekoita tasaiseksi. Jaa seos pieniin juomalaseihin. Peitä. Anna hyytyä jääkaapissa 3-4 tuntia. Koristele. Tarjoa jälkiruuaksi.  
 

 
 

Sunnuntaina olimme myös pojan päiväkerhon kanssa laulamassa lasten kauneimpia joululauluja. Kyllä ei ole helppoa meidän lapsille istua kauniisti kirkonpenkissä, vaikka sitä on yritetty opetella. Ehkä se vielä joskus luonnistuu. Joululaulujen jälkeen nappasin lapsista muutaman kuvan kotona. Minua niin huvittaa, kun ostin tuon tytön 86 senttisen Pompin neulemekon hänen ollessaan reilu puoli vuotta vanha. Silloin olin ensimmäisiä kertoja Pomp de Lux -kutsuilla ja pitihän sieltä tytöllekin jotakin ostaa, vaikka vaatteet olivatkin hänelle vielä aivan liian isoja. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin mekko on hänelle sopiva. :D

Pikkuveli on oppinut viimeisen kuukauden aikana konttaamaan, istumaan ilman tukea ja nousemaan tukea vasten seisomaan. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita siis piisaa. Palapelin tekeminen ei sentään vielä luonnistu, vaikka kuvasta voisi niin päätelläkin. :D


Ihanaa joulun odotusta!

Joulutunnelmaa

Kun ulkona on lämpöasteita ja sataa vettä, voi olla hieman vaikea virittäytyä joulun odotukseen. Meitä ei vesisade ole juuri häirinnyt ja lapset ainakin ovat täällä jo hyvin jouluisissa tunnelmissa. Taisi olla vielä marraskuun puolta, kun poika siirsi lasten pulpetin ja pikkupöydän tuoleineen syrjään joulukuusta varten. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu ahkerasti, on poltetty kynttilöitä ja koti on tuoksunut pipareilta jo pariin otteeseen. Kyllä se joulu sieltä tulee, vaikka ulkona näyttäisi miltä!

Poika sai jouluisella sabluunalla niin kaunista aikaan, että vaihdoin kesäisen kukkakuvan tilalle kehyksiin oitis hänen työnsä. Niin upea! <3

 

Itse vierastan hieman sitä ajatusta, että lapset saisivat joulukuun jokaisena päivänä jonkun uuden tavaran joulukalenterista jouluaaton lahjojen lisäksi. Niin mukava, kun lapsia onkin ilahduttaa kaikilla yllätyksillä, niin en halua opettaa heille, että koko ajan täytyy saada kaikkea uutta ja hienoa. Meidän lasten joulukalenterissa ei läheskään aina ole mitään hienoa tavaraa. Joskus siellä on muutama askartelutarvike ja lappunen, jossa kerrotaan, että tänään on askartelupäivä. Vaihtoehtoisesti lapussa voi lukea, että tänään menemme kirjastoon tai  vaikkapa metsäretkelle. Kalenterista löytyy myös joitakin käytännöllisiä tarvikkeita, kuten uudet shampoo-pullot ja hammasharjat, kun sellaisille on juuri tarvetta. Eikä niiden  kalenterin yllätysten tarvitse muutenkaan olla mitään kalliita. Itse olen ostanut pari dvd:tä kirpparilta ja Libero-kerhosta sai vaippakoodeja keräämällä ilmaiseksi sekä pojalle että tytölle omat pienet pikkulegopaketit. Onhan tämä joulunalusaika sellaista kutkuttavan jännittävää ja ihanaa aikaa, että ehkäpä silloin lapset ovat ansainneet lahjoja vähän useampana päivänä.  :)

Viikonloppuna leikkelimme lasten kanssa paperista lumihiutaleita vanhasta muistista. Olen tehnyt näitä viimeksi joskus lapsena. Googlea tajusin käyttää vasta, kun lapset olivat jo väsyneitä hommaan. Ihan hienojahan näistä meidänkin hiutaleista tuli, mutta aikamoisia luomuksia olisi syntynyt myös valmiilla leikkausohjeilla. Jospa niitä lumihiutaleita sataisi vielä sinne lasin toisellekin puolelle!

 

Yhtenä päivänä lasten joulukalenterista paljastui pienet somat puukaulimet, jotka mummu oli ostanut. Olin tehnyt edellisenä iltana ison satsin piparitaikinaa valmiiksi, joten pääsimme leipomaan heti aamusella. Lapset jaksoivat leipoa pari pellillistä ja keskittyivät sen jälkeen valmiiden pipareiden syömiseen. Minä sain sitten leipoa aika monta pellillistä aivan yksin. 

 Piparkakkujen koristelusta lapset pitivät todella paljon. Sepä onkin sopivaa sorminäppäryysharjoittelua yhdistettynä luovaan sommitteluun. Vaan eipä ole pipareita enää yhtään jäljellä, vaikka tein kaksinkertaisen annoksen taikinaa. Voi meitä herkkusuita! Uusi takina täytynee tehdä, mutta vasta useamman päivän tauon jälkeen.
 

 Jouluista tunnelmaa myös sinulle!
 

Puolivuotias ja amerikkalainen juustokakku

Voitteko uskoa, että meidän pikkuinen vauveli on jo puoli vuotta vanha?! Minä en meinaa uskoa sitä, en sitten millään. Aika kuluu aivan liian nopeasti ja lapset kasvavat silmissä. Mutta minkäs teet! Eipä sille oikein mitään mahda. Onneksi voi aina ottaa lapsista kuvia ja videoita, joita sitten myöhemmin katsella.

Kiinteitä ruokia on nyt maisteltu muutamana päivänä. Keitin perunaa ja porkkanaa, kun niitä sattui kaapissa olemaan. Hauskoja ilmeitä ja irvistyksiä saatiin videolle ensimmäisellä maistelukerralla, mutta eiköhän nuo kunnon pöperöt rupea tässä pikku hiljaa maistumaan. Kiinteän ruuan ohella haluan jatkaa imetystä vielä pitkään, jos poika vain on samaa mieltä asiasta. Jos hän on yhtään isoveljeensä ja -siskoonsa tullut, niin eipä ole pelkoa kovin pikaisesta imetyksen lopetuksesta.

 Pikkuveli on juuri oppinut ryömimään ja nyt mikään ei enää estä häntä sotkeutumasta isompien lasten leikkeihin. Hän ryömii salamana kiinnostavien tavaroiden luo niin, että matot menevät kurttuun siinä tohinassa. Pari viikkoa sitten hän myös nousi konttausasentoon ja siinä hytkytään päivittäin pitkiä aikoja. Välillä poika nostaa vielä polvetkin ylös ja on niin kuin lentoon lähdössä. Kaikista uusin temppu on lähes istumaan peruuttaminen konttausasennosta. Siinä ei kyllä kovin hyvin aina käy, kun istuminen ilman tukea ei vielä suju yhtään. 

Äidin mielestä ei olisi mitään kiirettä oppia kaikkea uutta niin kovin nopeasti. Tämä suloinen hymypoika saisi pysyä pienenä sylivauvana vielä pitkän tovin, mutta kun on niin kova kiire päästä isompien leikkeihin mukaan.
 

 

Lupailin isänäpäivänä tekemäni juustokakun reseptiä, joten tässäpä tulee. Paistettu juustokakku tuo ihanaa vaihtelua liivatejuustokakuille, joita tulee useammin tehtyä. Olen leiponut tätä Amerikkalaista juustokakkua kerran aikaisemminkin ja muistin kyllä aivan oikein, että tämä on todella herkkua! Itse syön oikeastaan kaikki makeat leivonnaiset mieluiten jääkaappikylmänä. Jäiset mustikat ja varsinkin vadelmat sopivat tämän kakun makuun aivan täydellisesti! Reseptin olen napannut täältä. 

Amerikkalainen juustokakku

Pohja:

200g Digestive-keksejä

100g sulatettua voita

Täyte:

400g Philadelphia-tuorejuustoa

150g crème frâichea

1 1/3dl sokeria

4 kananmunaa

2tl vaniljasokeria

2tl sitruunamehua

1. Murenna keksit. Sekoita sulatetun voin kanssa. Painele keksimuruseos voidellun irtopohjavuoan (halkaisija 24 senttiä) pohjalle. Nosta vuoka kylmään odottamaan.

2. Sekoita tuorejuusto, crème frâiche, sokeri, vanilja-aromi ja sitruunamehu kulhossa. Riko munat yksitellen täytteeseen. Sekoita vatkaimella tasaiseksi.

3. Levitä täyte keksipohjan päälle. Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia.

4. Jätä kakku huoneenlämpöön jäähtymään. Nosta jäähtynyt kakku kylmään, ja anna sen jähmettyä 4–6 tuntia, mielellään seuraavaan päivään.

 

Kriittiset vaiheet:

 
– Aseta leivinpaperi irtopohjavuoan pohjan ja reunojen väliin. Leikkaa ylimääräinen paperi pois.

– Painele keksimuruseos tiiviisti vuoan pohjalle, jotta kypsä kakku pysyy leikatessa kasassa.

– Nosta täytteen raaka-aineet ajoissa huoneenlämpöön. Niiden tulee olla samanlämpöisiä, jotta täyte ei juoksetu.

– Jos leivot kakun ohjeessa mainittua pienempään vuokaan, se tarvitsee pidemmän paistoajan. Jos teet kakun suurempaan vuokaan, paistoaika lyhenee. Kakku on kypsä, kun se hytisee kevyesti vuokaa heiluttaessa, mutta ei aaltoile.

– Jos kakun pinta tummuu uunissa liikaa, peitä vuoka leivinpaperilla. Ruskistunut juustotäyte maistuu karvaalta.

– Kakun pinta laskee uunista ottamisen jälkeen reilusti, mutta se on silti kypsä. Anna kakun hyytyä rauhassa viileässä useita tunteja.

Tätä kakkua suosittelen ehdottomasti kokeilemaan!

Mukavaa viikonloppua!

Runebergin päivänä

Meillä oli oikein mukava Runebergin päivän aamu, kun saimme mammaystäviä lapsineen meille kahvittelemaan, leikkimään ja jutustelemaan syntyjä syviä. On se vain mukava saada ystäviä kylään! Silloin on myös hyvä syy leipoa jotakin hyvää ja pakottaa itsensä siivoamaan kotia siistimpään kuosiin. Vaikka eipä meillä ole ennenkään kyllä leipomiseen mitään syitä kaivattu. Runebergin torttujakin leivoin nyt jo kolmannen kerran tänä vuonna. :D Siivouksesta, lähinnä siitä imuroinnista, sen sijaan yritän laistaa vähän liiankin usein. Milloinkahan siitä oppisi edes vähän tykkäämään? Hyväksi havaittu torttujen ohje löytyy blogistani täältä (klik).  

Suolaiseksi tein mehevää tonnikalapiirakkaa, jota en ole taas hetkeen tehnytkään. Samalla helpolla ohjeella olen leiponut myös kinkkupiirakkaa vähän vain täyteaineita vaihdellen. Piirakan pohjan salaisuus on kermaviilissä. Siinä ei siis ole ollenkaan voita. Oikeaa terveysherkkua siis! ;) Piirakasta en ehtinyt ottaa kuvaa ennen kuin vasta kahvittelun jälkeen, mutta eipä sen ulkonäössä mitään ihmeellistä olekaan. Maku sen sijaan on oikein maukas!

 

Mehevä piirakka

Pohja:

1prk (200g) kermaviiliä

1 kananmuna

2,5dl vehnäjauhoja

2tl leivinjauhetta

Täyte:

180-200g (1prk) maustettua tuorejuustoa esim. Viola

0,5dl kermaa

3 kananmunaa 

150g juustoraastetta

Purkki tonnikalaa/kinkkusuikaleita/paistettua kanaa tms.

Maun mukaan tomaattia, ananasta, paprikaa, mausteita

Sekoita kaikki pohjan ainekset keskenään (leivinjauhe aina ensin jauhojen sekaan) ja levitä taikina voidellun ja jauhotetun piirakkavuoan pohjalle. Sekoita kaikki täytteen ainekset sekaisin ja levitä pohjan päälle. Paista 200 asteessa noin 40minuuttia. Laita paiston loppuvaiheessa leivinpaperi piirakan päälle, jos pinta tummuu liikaa. 

Kinkkupiirakan täytteeseen olen usein laittanut pippurituorejuustoa ja ananasta. Tonnikalaversioon taas aurinkokuivatun tomaatin makuista tuorejuustoa. Täytteeseen voi hyvin käyttää omaa mielikuvitustaan ja heittää sekaan sellaisia makuja, jotka ovat itselle mieluisia.

 

Nyt toivottelen teille oikein maukasta ja mukavaa Runeberginpäivää!

Virkattuja pannunalusia ja Daim-kakku

Mattovirkkailuista jääneistä ontelokudejämistä on syntynyt näppärästi kauniita pannunalusia. Mira vinkkasi tämän helpon ja nopean ohjeen blogissaan viime joulun alla. Pannunalusen ohje löytyy täältä (klik). Itse tehdystä pannunalusesta saa kivan lahjan tai vaikkapa viemisen kylävierailulle, kun mukaan laittaa esimerkiksi servetti-, keksi- tai teepaketin. :)

Ohjeessa käytettiin trikookudetta, mutta omani tein Lilli-ontelokuteesta, koska sitä sattui löytymään kotoa. Jouluksi voisi tehdä vielä punaisia pannunalusia. :)

Sisareni palasi hiljattain puolen vuoden Amerikan reissultaan ja saimme hänet pitkän tauon jälkeen vieraaksemme. Jälleennäkemisen kunniaksi leivoin herkullisen Daim-kakun. Tein kakun mehevän minttusuklaakakun ohjeella, mutta vaihdoin vain minttusuklaan Daim-suklaaseen. Ohje löytyy blogistani täältä. Vieraille on kiva leipoa, mutta viime aikoina on tullut leivottua aivan liian usein ihan vain omaksi iloksi. Täytyisi kyllä vähän rajoittaa tätä ainaista herkuttelua. ;)

Ajatus ei nyt oikein luista, joten enpä suotta kirjoittele tämän pidempään.

 Lämpöisiä syyspäiviä sinulle! :)

 

Jäätelökoneella jäätelöä

Miehellä oli tällä viikolla nimipäivä ja sehän oli mainio syy taas vähän herkutella. 
Meillä on ollut vanhempieni jäätelökone "lainassa" ainakin viisi vuotta, ja nyt otin 
sen kaapin kätköistä pitkästä aikaa esiin. Olen allerginen raa'alle kananmunalle, 
jota on monissa jäätelöohjeissa. Vaikka en enää juurikaan saa siitä allergiaoireita, 
niin teen jäätelön edelleen varmuuden vuoksi ilman kananmunaa. Pakkasessa kananmunattoman jäätelön koostumus kärsii ja se muuttuu kivikovaksi, joten 
se kannattaa syödä samantien. Eipä tuottanut ongelmia meille herkkusuille. :)

 Mansikkajäätelö (oma ohje)

2dl vispikermaa

1dl maitoa

1dl sokeria

oman maun mukaan sitruunamehua

sopivasti mansikoita

Survo mansikat sitruunamehun ja sokerin kanssa. Lisää kerma ja maito 

ja sekoita hyvin. Laita seos jäätelökoneeseen pyörimään koneen ohjeen mukaan.

Itse tehty jäätelö on kyllä todella hyvää. Useamminkin pitäisi sitä tehdä ja 
kokeilla kaikenlaisia eri makuja. Usein tulee tehtyä jäätelö kermasta, vaikka 
sorbetit ja muut kevyemmät vaihtoehdot olisivat varmasti myös tosi maukkaita. 

Jäätelön kaveriksi tein kääretorttupohjan, josta tein piparkakkumuotilla 
sydänkuvioita. Kääretorttu on helppo tehdä gluteenittomana käyttämällä 1dl perunajauhoja. Itse laitan usein 3/4dl vehnäjauhoja ja loput perunajauhoja.

Kääretorttu (resepti äidiltäni)

4 kananmunaa

2dl sokeria

1dl perunajauhoja/vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri vatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää 

jauho-leivinjauheseos ja sekoita nopeasti. Laita leivinpaperin 

päälle uunipellille ja paista 175 asteessa 10 minuuttia.  



Meille kotiutui eilen jälleen yksi vanha huonekalu, jota poika kuvaili sen koon
takia "aivan mahdottomaksi" ja tänään hän haukkui sitä suorastaan "rumaksi". :D
Tästä salaperäisestä, mahdottoman kokoisesta rumiluksesta lisää myöhemmin! :)

Kahviastiasto ja sitruunakakku

Heippa pitkästä aikaa! Täällä on postailu jäänyt vähän vähemmälle 

taas välillä, kun on niin paljon kaikkea muuta hommaa. Kirpputorille 

olen saanut viimein vietyä vaatetta ja muuta tavaraa ja siellä täytyy nyt 

sitten käydä vähän väliä järjestelemässä pöytää. Tarkoitushan tosiaan 

oli saada näitä kodin kaappeja tyhjemmiksi, mutta tänään tein toiselta 

kirpputorilta niin kivan ja edullisen löydön, että pakkohan se oli kotiuttaa. :) 

Löysin siis kauniin värisen ruusuisen kahvikuppiastiaston. Olin itseasiassa 

varma, että pari kesää sitten ostamani viisi kahvikuppisettiä (klik) ovat tätä 

samaa sarjaa. Ne ovat olleet pitkään mummulassa säilössä tilanpuutteen 

vuoksi, joten en ole niitä hetkeen nähnyt. Olivat sitten kuitenkin erilaisia 

kuin nämä nyt ostamani, mutta eipä tuo haittaa yhtään. :)

Astiastossa oli kaikkiaan 12 kahvikuppia lautasineen, pullalautanen,

sokerikko ja kermakko, ja kaikki ehjiä! Yksi samanlainen aluslautanen 

minulle olikin jo aiemmin jostakin kulkeutunut. Nämä näyttävät 

varmasti kauniilta uuden kodin vitriinissä tai keittiön avohyllyn päällä 

koristeena, mutta olen kyllä ajatellut nämä ihan käyttöönkin ottaa. 

Yhtenä päivänä leivoin makeannälkään ihanan mehevän sitruunakakun. 

Tykkään tosi paljon sitruunasta leivonnaisissa. Käytän tosin yleensä laiskasti 

kaupan sitruuna-aromia, enkä aitoa sitruunaa. Tämän reseptin olen ottanut 

jostakin talteen monta vuotta sitten ja voisin sen teillekin jakaa. Päälle 

laitoin sokerivesikuorrutusta, johon lorautin myös tuota sitruuna-aromia.

Sitruunakakku

3 munaa

3dl sokeria

1dl kermaviiliä/maustamatonta jogurttia

0,5dl maitoa

4,5dl vehnäjauhoja

2tl leivinjauhetta

125g voita tai margariinia

1 sitruunan raastettu kuori

2tl sitruunan mehua

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. 

Sekoita joukkoon kermaviili/jogurtti ja maito. 

Siivilöi taikinaan vehnäjauho-leivinjauheseos.

Lisää sitruunan kuori ja sitruunamehu.

Sekoita varovasti.

Lisää lopuksi sulatettu ja jäähdytetty rasva.

Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan.

Paista uunin alatasossa 170 asteessa noin 1 tunti.

           

Huomenna suuntaamme taas perhekerhoon, jossa on tulevan vapun 

kunniaksi nyyttärit ja naamiaiset. Herkkuja ja hauskoja pukuja siis luvassa! :)

Minttusuklaakakku

Alkuun tervetulotoivotukset uusille lukijoille! Tervetuloa! :)

Meillä oli eilen ilo saada ystäväperhe meille kyläilemään. Olemme 
hävettävän laiskoja kutsumaan vieraita, joten paljon useammin pitäisi kyllä 
pyytää ystäviä kylään. Tämä elämäntilanne nyt vain on tämä, ettei mies 
ole kuin sunnuntaisin kotona raksakiireiden takia ja minä en oikein 
jaksa panostaa tuohon siivoamiseen, joten mahdollisuudet vieraiden 
kutsumiseen ovat vähän huonot. Nyt onneksi mies teki suuren osan 
siivouksesta ja minä hoidin sitten syömispuolen. Näin saimme kodin 
siihen kuntoon, ettei tarvinnut mennä paniikkiin ovikellon soidessa. ;)

 Ystävänpäivä oli juuri ja muistin, etten ole vielä kokeillut Ikeasta 
ostamaani sievää sydänvuokaa, joten päätin tehdä kakun siihen. 
Minun on jo pitkään pitänyt kokeilla Pipareista pitsikakkuun -kirjan 
herkullisen näköistä kakkureseptiä ja nyt oli siihen sopiva hetki.

Kuorrutus hieman levisi :D

 

Kun on kyse reseptistä, johon tarvitaan suklaata, niin minulle käy aina 

vähän hassusti. Nytkin ostin Maraboun minttukrokanttisuklaalevyn jo yli 
viikko sitten kaappiin. Niinhän siinä sitten kävi, että levy hävisi kummasti 
johonkin (vain käärepaperit jäivät) ja minun piti ostaa vielä toinen ja 
valehtelematta kolmaskin samanlainen kadonneiden tilalle, ennen kuin 
oli aika leipoa tuo kakku. Mies jos lukee tämän, niin pyörtyy takuulla. Hän 
on niitä kummajaisia, jotka syövät yhden palan suklaata ja ovat tyytyväisiä. 
Itse erehdyn toisinaan ostamaan suklaalevyjä juurikin "leivontaa" varten, 
vaikka tiedän jo ostohetkellä aika varmasti, että tulen sen levyn sieltä kaapin 
kätköistä syömään ennen, kuin ehdin siitä mitään leipomaan. Kuulemani 
perusteella en onneksi ole ainut naisihminen, jolle tapaa näin käymään.

Mehevä minttusuklaakakku 

4 kananmunaa

1,5dl sokeria

3dl vehnäjauhoja

3rkl tummaa kaakaojauhetta

2tl leivinjauhetta

2tl vaniljasokeria

1dl maitoa

150g sulatettua voita

1,5dl Marianne-karkkimurskaa

kostutusliemi:

1dl vettä

1rkl sokeria 

2 tippaa minttuaromia

kuorrutus:

3/4dl kuohukermaa

150g minttusuklaata

Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. 

Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne muna-sokerivaahtoon. 

Lisää maito, sulatettu rasva ja karkkirouhe, sekoita taikina tasaiseksi. 

Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan ja paista 175 asteessa 

uunin alimmalla tasolla noin 40-50 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla.

Anna kakun jäähtyä hetki vuoassaan ennen kumoamista. 

Pyyhi vuoka talouspaperilla ja laita kakku takaisin vuokaan. 

Valmista kostutusliemi kiehauttamalla vesi ja sokeri. Voit halutessasi 

maustaa sen minttuaromilla. Anna lieman jäähtyä. Kostuta lämmin 

kakku liemellä ja peitä vuoka foliolla. Kun kakku on jäähtynyt, 

nosta se vuorokaudeksi kylmään mehevöitymään.

Valmista kuorrutus laittamalla kerma kattilaan, lisää joukkoon 

paloiteltu minttusuklaa. Sekoita, kunnes suklaa on sulanut, varo suklaan 

palamista. Kaada suklaakuorrutus kakun päälle tasaisesti ja anna sen 

valua myös reunoille. Koristele kakku haluamallasi tavalla.

Resepti Ulla Svenskin leivontakirjasta Pipareista pitsikakkuun. 

Itseltä loppui usko ja laitoin kostutusliemestä vain noin puolet. Tuntui, 
että kakusta olisi tullut aivan liian kostea, jos olisi koko desin laittanut. 
Kakku oli näinkin aivan huippu hyvää, mutta luulen, ettei tuo koko määrä 
olisi suinkaan liikaa ollut. Tätä kakkua teen ihan varmasti toistekin ja 
silloin uskaltaudun noudattamaan ohjetta tässäkin kohtaa. :)
 


Mukavaa alkanutta viikkoa!