Pala palalta...

Kävin tällä viikolla lasten kanssa Tuurin tivolissa. Äitini ja siskoni tulivat avuksi, sillä yksin en olisi reissusta kolmen lapsen kanssa selvinnyt. Lapsilla olikin oikein antoisa ja uuvuttavakin reissu, kun tivolilaitteiden jälkeen oli vuorossa vielä muumileikkipuisto sekä Keskisen sisällä oleva leikkipaikka. Itse ehdin hyvin katsastaa kyläkaupan valikoiman ja joitakin tarpeellisia löytöjäkin tein omaan vaatekaappiini.

Meidän hurvitellessa mies on jo palannut kesälomalta töihin ja tehnyt lisäksi pitkiä päiviä talolla. Niin on vain talo taas astetta valmiimpi, kun loputkin lattiat saatiin maalattua. Tuo Ottossonin vaalean harmaa pellavaöljymaali ihastuttaa kyllä kovasti.

Pieniä, mutta tärkeitä yksityikohtia on myös saatu paikoilleen. Näitä siis muun muassa pellit kaakeliuunin ja puuhellan edessä. Mies on myös maalannut keittiön ikkunalistat sekä liesikuvun. Saarekkeen päädyt on paneloitu ja jalkalistat ovat paikoillaan. Uunikin on löytänyt paikkansa saarekkeessa.

Ovien värit ovat vielä mietinnässä. Valkoinenhan meillä oli ajatuksena, mutta se on alkanut tuntua vähän liian tavanomaiselta ja tylsältä ratkaisulta. Ovet saavat olla aluksi puun väriset ja kunhan kaikki muut pinnat on maalattu, niin eiköhän niillekin sopiva väri löydy. Alla kuistin, kodinhoitohuoneen ja Wc:n kauniit vanhat ovet eteisessä.

 Mukavia hellepäiviä!

Uniikki liesikupu ja keittiön koivutasot

Heippa! Keittiökuvia olisi jälleen tarjolla! :) Mies on ahertanut tapansa mukaan pitkään ja hartaasti erään hyvin haastavan jutun, nimittäin liesikuvun, kanssa. Päätimme jo monta vuotta sitten keittiötä suunnitellessamme, että hella ja uuni tulevat saarekkeeseen, emmekä sen enempää tuolloin miettineet, mistä löydämme sopivan, kattoon kiinnitettävän, liesikuvun. Ajan mittaan kävi selväksi, että emme tule löytämään talon tyyliin sopivaa valmista liesikupua. Kauppojen valikoimista kun tuntuu löytyvän vain moderneja, teräksisiä, liesituulettimia. Me emme ole oikein innostuneita sekoittamaan modernia ja vanhaa tyyliä keskenään, joten piti keksiä jokin muu ratkaisu.

 Päädyimme ostamaan Ikeasta integroitavan liesituulettimen, johon mies teki puisen kotelon. Profiililistaan käytettiin meidän ikkunoiden ulkolistojen jämäpalat. Liesikupu oli todella kovatöinen ja monta kertaa mietimme, että tuleekohan siitä ollenkaan sellainen, kuin ajattelimme. Ajattelin jo, että kuvusta tulee aivan kömpelön ja oudon näköinen härveli, joka pilaa koko kauniin keittiön. Nyt kupu on maalia vaille valmis ja olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen. Emmepä olisi näin hienoa ja talomme tyyliin sopivaa liesikupua kaupasta löytäneet. On tuo mies vain taitava! <3

 
Tänään mies haki myös keittiön tasot luottohöyläriltä. Tasot eivät ole vielä kiinni ja niitä täytyy vähän sovitella paikoilleen. Pintakäsittelymenetelmä on parhaillaan mietinnässä. Liesikuvun alle tulee siis induktiotaso sekä Smegin integroitava retrouuni. Saareke on melko massiivinen (190x120), mutta se ei näytä ollenkaan liian suurelta tilavassa tupakeittiössämme.

Lämmintä heinäkuuta!