Vihdoinkin, tupa lämpimänä

Viime viikolla saimme viimein maalämpöpumpun paikoilleen ja päälle. Ei taida olla kovin tavallista, että rakentamisen aloittamisesta kestää lähes kolme vuotta siihen, kun lämmöt saadaan päälle, mutta näin meillä. :D Onhan talossa tosin ollut jo monta kuukautta lämmintä sähköpuhaltimien avulla, mutta nyt vasta saimme maalämpöpumpun ja näin myös lattialämmityksen päälle.

  Jos joku uudempi lukija ihmettelee tätä meidän hidasta tahtia, niin kerrottakoon, että meillä ei ole ollut palkattuja rakennusmiehiä apuna, kuin ihan alussa. Hirsikehikon pystytyksen ja peltikaton teon jälkeen on mies rakentanut taloamme oman työnsä ohessa lähes jokaisena arki-iltana iltana sekä lauantaisin. Hänellä ei ole minkäänlaista rakennusalan koulutusta, joten taloa on rakennettu kohta kolme vuotta periaatteella "hiljaa hyvää tulee". Nyt ollaan kuitenkin jo voiton puolella ja toivon, että nämä loput alakerran sisätyöt saadaan kesään mennessä valmiiksi. 

Alusta asti oli selvää, että talomme lämmönlähteenä tulee olemaan maalämpö ja lämmönjakona vesikiertoinen lattialämmitys. Lattialämmitys toimii vallan hyvin myös lankkulattian kanssa, kunhan lankun paksuus on enintään 30mm. Maalämpöpumpun merkiksi valitsimme Niben. Pumpun vieressä on puskurivaraaja.

Olisimme halunneet laittaa maalämpöpumpun ulkorakennukseen, mutta kun sellaista ei vielä ole, niin paikaksi valikoitui kodinhoitohuoneen nurkka. Nuo hökötykset eivät kuitenkaan onneksi jää näkyviin, sillä mies tekee niiden ympärille kaapin samasta helmipaneelista kuin muutkin kodinhoitohuoneen kaapit ja kalusteet.

On kyllä mukava, kun talossa on nyt tasainen lämpötila koko alakerrassa. Yksi tärkeä etappi on taas saavutettu!


*Yhteistyöpostaus*

Maalämmön keruupiiri

Heippa pitkästä aikaa! Täällä on vaihteeksi sellainen vaihe, ettei blogin päivittelyyn ole ollut aikaa, voimia eikä myöskään minkäänlaista innostusta, joten olen jättänyt sen ihan suosista tuonnemmaksi. Nyt voisin kuitenkin laitella muutamia kuvia meidän tontilta, jossa kaivinkone on käynyt mylläämässä maisemaa uuteen uskoon.

Taloomme tulee vesikiertoinen lattialämmitys ja lämmönlähteeksi maalämpö. Aluksi oli ajatuksena tehdä maalämmölle porakaivo parinsadan metrin syvyyteen. Porakaivo olisi kuitenkin tullut yli puolet kalliimmaksi, joten päädyimme kaivamaan putket maapiiriin reilun metrin syvyteen. Nyt on tontilla sitten 800 metriä putkea siellä täällä. Tai ei nyt sentään ihan siellä täällä, vaan tarkasti suunnitellulla alueella. Maalämpöputkien päälle kun ei saa rakentaa mitään rakennusta, eikä niiden päältä saa esim. aurata lunta, joten ne kiertävät aikalailla tonttimme takareunassa ja rajojen tuntumassa.

Maalämpöputkien välissä pitää olla noin 1,5 metriä, joten kaivinkoneen kaivaman 1,4 metrin levyisen kuopan molemmissa reunoissa kulkee aina yksi putki. Alla olevassa kuvassa on vasta toinen putki paikoillaan.

Maalämpöputkia varten perustustentekovaiheessa laitetut suojaputketkin löytyivät pienen etsinnän jälkeen. Maalämpöpumppu meillä sijoitetaan kodinhoitohuoneen nurkkaan ja mies luultavasti tekee sen ympärille jonkinlaisen komeron helmipaneelista pitämään hökötyksen piilossa. 

   
Yllätyksiltä ei putkia kaivaessa vältytty. Tonttimmehan on peltoa, mutta sen takaosassa maaperä osoittautui melko kivikkoiseksi. Osa kivistä oli niin suuria, että kaivinkone sai juuri ja juuri järkäleet nostettua ylös ja kieriteltyä syrjään.  Nyt on tontin reunassa sitten kaksi isoa kivikasaa odottamassa, löytyisikö niille mitään käyttötarkoitusta.

Vielä on muutama päivä aikaa osallistua arvontaan! Se onnistuu täällä (klik)!


Mukavaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa uutta viikkoa! :)